Matka alkoi 19. kesäkuuta 1815 ja ulottui ”Kyröstä Stockholmiin yli meren”. Pohjalaisten matkakuvauksia syntyi samoissa käsissä kuin käsikirjoituksia eurooppalaisesta maallikkomystiikasta. Käsityöläisten ja kauppiaiden merimatkoilla kulki mukana muutakin kuin evästä ja kauppatavaraa. Pohjanlahden yli matkaava kielletty mystikkokirjallisuus vei ajatukset vielä paljon kauemmas kuin ”70 perinkuuleman” päähän Vähästäkyröstä Tukholmaan.

Mystikkokirjojen avulla keskityttiin sisäiseen maailmaan mutta myös kosmoksen rakenteisiin ja peruselementteihin. Hartaudella kopioidut ja luetut kirjat hajaantuivat sittemmin Pohjanmaan jokilaaksoista maailmalle, aina Amerikkaan asti.

Näitä ihmisten ja käsikirjoitusten teitä selviteltiin 6.6.2017 Vähässäkyrössä. Tilaisuuden Rakkaudesta kirjoitettuun järjestivät Vähäkyrö-Seura ja Vaasan kaupunginkirjasto (Vähäkyrö). Lähes satapäinen yleisö ja median kiinnostus kertoivat mielenkiinnosta kirjalliseen mystikkoilmiöön. Esitykset valottivat käsikirjoitusta materiaalisena esineenä, böhmeläistä luonnonfilosofiaa Suomessa ja Vaasan seutua vanhan erikoistuneen kirjoituskulttuurin sijana. Yleisössä oli myös kirjasukujen jälkeläisiä, joilla on omistuksessaan käsikirjoituksia.

Kyrönjoki sateella. Vähänkyrön Merikaarto (Myllytupa).

Mystikkotekstejä on tutkittu monena aaltona. Yleisten kirjastojen 200-vuotisjuhlan merkeissä vuonna 1994 (Vaasan lukuseura 1794) järjestettiin Vähässäkyrössä näyttely, jossa oli asiantuntijana myös alan pioneeri Henrik Grönroos (1908–2007). Kansalliskirjaston kirjastonhoitaja oli tärkeä linkki muistiorganisaatioiden, tutkijayhteisön ja Pohjanmaan välillä. Aineiston vaikeus todettiin jo tuolloin.

”On oikeastaan hämmästyttävää, ettei aiheesta ole vieläkään tehty kokonaisselvitystä. … Onpa tutkijan näkökulma mikä tahansa, silti tuntuu jäävän kysymyksiä, joiden vastaamiseen ei ole riittävästi lähteitä.” Avajaisesitelmä 1994, Juha Lankinen.

Edistystä on tapahtunut yli 20 vuodessa. SKS:n mystikkokokoelmaa kartoittaessamme syyt edistyksen hitauteen ovat tulleet selviksi. Aineisto on suuri ja osin erittäin vaikeaselkoinen. Vasta nykyvälinein tekstien alkuperän selvitystyö on helpottunut. Sisällöllisiä vertailukohtia löytyy vain ulkomaisesta kirjallisuudesta. Varhaista böhmeläistä kirjallisuutta on digitoitu saksalaisissa ja yhdysvaltalaisissa muistiorganisaatioissa. Vaikka mystikkokokoelman kartoituksen yhteydessä laadittava asiantunteva luettelo helpottaa aineiston käyttöä, se ei vielä paranna käsikirjoitusten kuntoa ja saavutettavuutta.

Pohjanmaan mystikot olivat suomenkielisen kirjallisuuden pioneereja. Koska työskentelemme painamattomien ja suomenkielisten tekstien parissa, sisällöntunnistuksiin ei ole käytettävissä teksticorpusta, joka mahdollistaisi tunnistusohjelmien käytön. Myös varhaisimpien suomennosten nimi- ja otsikkomuotojen vakiinnuttaminen on vastuullinen työ.

Suuri osa kymmeniä kirjurien elämiä koskevasta tiedosta on kokoamatta tai nojaa vielä muistitietoon. Henkilöhistoriallisten tietojen kokoaminen ja käsialojen vahva tunnistaminen jatkuu. Nykyisellään aineistot eivät ole saavutettavissa yhdestä lähteestä ja verrattavissa keskenään. Alkuperäisiä lähteitä käyttävässä tuhansien palojen palapelissä kaikkia aiempia johtopäätöksiä täytyy katsoa kriittisesti.

Konservointi ja digitointi olisivat seuraava askel. Laadukkaat käyttökopiot edistäisivät aineiston tutkimuskäyttöä. Siinä mahdollisessa maailmassa sisältötieto karttuu sekä tekijät, alkuperät ja verkostot tunnetaan. Käsikirjoitusten merkitys varhaisen kirjasuomen ja murteiden kehityksessä selvitetään, samoin kirjureiden kielitaito.

Viesti kansallisesti tärkeiden aineistojen olemassaolosta on vähitellen kiirimässä kansainväliseen tutkimukseen. Tärkeässä Böhme-tutkimuksen antologiassa todettiin vielä vuonna 2014, että suutarimystikko Böhmen teoksista on tanskan- ja ruotsinkielisten käännösten lisäksi ”perhaps also Finnish versions extant in manuscript”. Perhaps?

P.M. ja T.S.

 

UUSINTA KIRJALLISUUTTA

MANSIKKA, T., Christian Theosophy and the Influence of Böhme in Finland. Teoksessa Bogdan & Hammer (toim.) Western Esotericism in Scandinavia. Brill 2016.   ∞   MEHTONEN, P., Censurens och språkets gränser på 1700-talet. Böhme och de österbottniska mystikernas ordlista. Historiska och litteraturhistoriska studier 91 (2016).   ∞   MEHTONEN, P., Syrjitty naisviisaus ja toisinajatteleva käsityöläinen. Böhmeläinen Sofia-kirjallisuus 1780–1830. Historiallinen Aikakauskirja 2 (2017).